Melankoliaa ikkunalla
Viimeinen pelargoni sinnittelee yhä harvalehtisenä kissan lattialle pudottamana aluslautasensa hukanneena ikkunanpieleen nojaten.
Tekstit
Tuhnu
Mahtavan sumuinen keli: tekisi mieli mennä pitkin pellon reunoja, nuuhkia metsän kosteita lahoavia aromeja. Mutta köhä kirvelee keuhkoja kutittelee kurkunpäässä hyräyttelee vilulla villatakin allakin. Ei tänään, ei tänään.
Väsynyt
Tänään torkahdin kesken uunin lämmityksen. Kun havahduin, hiillos oli ehtinyt hiipua ja aurinko laskea. Päivä valkosipulipellolla vaati työläiseltä veronsa.