Nälkämaan laulu

 Voi elämä, minkä sotkun maaliskuinen aurinko huushollissa paljastaakaan! Mun oli pakko keskeyttää voileivän teko, tarttua rättiin ja alkaa putsata jääkaapin viereistä seinää. Vaikka tiedän hyvin, että seinä on pikimmiten maalattava ja maalipesu vie röhnät mennessään.  Tuvan muut seinät on maalattu jo toista vuotta sitten, mutta tämän yhden kohdalla on saamattomuus voittanut. En ymmärrä, miten ihmiset niin sujuvasti tekevät remonttia huoneessa, jossa samalla asutaan. Silmäilen kaikkea tavaranpaljoutta, joka tuota onnetonta seinää peittää. On hyllyä, kaappia, kodinkonetta, taulua, piironkia, kelloa, ikkunan edessä amppelia jos jonkinmoista. Maalausinto lopahtaa jo purku-urakkaa hahmotellessa.

  Tänään olen saanut paljon aikaan ja ehtinyt moneen, mikä ei ole lainkaan tyypillistä. Useimmiten syönnin peräiset ettoneet venyvät koko loppuillan kestäväksi koomaksi. Nyt en tarvinnutkaan päiväunia, vaan jatkoin hommasta hommaan.  Naputtelin loput kuistin paneelit seinään ja lisäilin eristettä sinne mistä puuttui. Kuisti on kylmää tilaa, mutta sen verran tahdon pitää pakkasen poissa, etteivät eteisen vesiputket ja hana jäädy. Ikkunanpokat saivat kolmannen maalikerroksen, ja kititkin pysyivät paikoillaan. Pelkäsin niiden karisevan irti, sillä verstaani on aika kylmä vielä tähän aikaan vuodesta. Hioin ja hinkkasin penkin pinttynyttä pintaa, aivan kuin kalusteilla nyt vielä olisi kiire. Mietin maalin sävyä; kyllä se tumma turkoosi tai petroolinsininen viehättäisi, tai miksei myös sama ruskea mikä lattiaan tulee. Nyt lämpenee sauna. Istun mustan kissan kanssa saunan kuistilla ja katselen persikanväristä taivaanrantaa. Päivä on jatkunut, tähänkin aikaan vielä pihalla näkee.

 Tänään maalaan seinäpaneeleja ja kittaan ikkunanpokia. Herättelen verantaa henkiin, vanhan talon tyyliin. Kuvittelen jo itseni istumassa turkoosilla penkillä, villapeitto lämmittää polvia. Kahvi höyryää kupissa ja aamuaurinko piirtää pitsiverhojen kuvioita seinään. Ikkunalla pelargonit ojentelevat uusia versojaan valoa kohti. Tuoksuu höylänlastu ja lattiamaali. Lasken lusikan piirongin päälle, pihakoivussa laulaa mustarastas. Maailman myrskyistä huolimatta minun on hyvä olla.